Etelä-Pohjanmaa rapautuu - entä hyvinvointialue

Etelä-Pohjanmaan maakunta muodostui 1990-luvun lopussa osana aluehallinnon uudistusta. Samaan aikaan syntyi rakenteita, jotka vahvistivat alueen kehitystä. Niistä esimerkkejä olivat Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan TE-keskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Kun maakunnasta puhuttiin auringonlaskun alueena, syntyi vastaliike. Vahva sisäinen verkostoituminen teki mahdolliseksi esimerkiksi EPANET-korkeakouluverkon luomisen. Liittyminen Euroopan Unioniin loi yritysmaailmalle mahdollisuuksia, jota niin elintarviketeollisuus kuin uudistunut konepajateollisuus käytti hyväksi. Syntyi menestyviä yrityksiä myös IT-alalle.

Uusi ruokavirasto sai pääpaikakseen Seinäjoen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus sai laajat toimintamahdollisuudet. Maakuntakeskus kasvoi vuosi vuodelta nopeasti.

Keskussairaala sai ympärivuorokautisen sairaalan statuksen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kehitti toimintaansa monipuolisesti. Investoinnit sairaala-alueella olivat merkittäviä.

Entä nyt? Monet asiat tuntuvat rapautuvan. Väestö vähenee ja nuorten ikäluokkien poismuutto on suurta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on kohta muisto vain menneestä: Pohjanmaan ELY-keskusta vahvistetaan RKP:n taustatuella. Ruokaviraston hajautunut rakenne ei tuo enää osaajia Seinäjoelle.

Yrittäjyyttä on ja siitä puhutaan, mutta nopeasti kasvavia kansainvälistyviä yrityksiä on huolestuttavan vähän.

Maakunnasta ja Seinäjoen kaupungilta puuttuu visio siitä, mihin panostaa isosti. Puuttuu johtajuutta ja kykyä vaikuttamiseen.

Hyvinvointialueen ensi vuodet ovat olleet tarina keskinäisestä epäluottamuksesta, johon hankala taloustilanne on meidät johtanut. Olisi aika kääntää kehityksen suunta ja alkaa rakentaa maakunnan ja hyvinvointialueen yhtenäisyyttä. Muuten siitäkin on kohta muisto vain.

Tapio Varmola

Aluevaltuustoehdokas (sd)