Voiko Etelä-Pohjanmaa olla erilainen?

[Kirjoitus julkaistu ensimmäisen kerran Ilkka-Pohjalaisessa 25.11.2024] 

Hyvinvointialueiden taloudelliset haasteet ovat olleet monelle yllätys. Ne ovat monen tekijän aiheuttamia. Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointialueen talouden alijäämäksi on viime vuonna kirjattu noin 50 miljoonaa euroa: samaan tulokseen päädytään tänäkin vuonna. Alijäämän kattamiseen tarvittaisiin kaikki mahdolliset keinot.

Talouden suuntaa on koetettu muuttaa, mutta tulokset ovat toistaiseksi olleet kovin vaatimattomia. Jonkinmoinen yhteisymmärrys on tilojen vähentämisestä noin 20 %:lla Säästöä saadaan, kun kuntien kanssa tehdyt sopimukset päättyvät vuonna 2025.

Aluevaltuusto käsitteli palveluverkkouudistusta 28.10.2024. Tehdyt päätökset tarkoittavat sitä, että palveluverkkoa ei tiivistetä: Meillä on seitsemän sote-keskusta, viisi soteasemaa ja noin 20 sote-toimipistettä. Uskotaan ja toivotaan, että tällainen rakenne voisi jatkua.

Voiko Etelä-Pohjanmaa olla tässä suhteessa erilainen kuin vaikkapa Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa tai Pirkanmaa, joissa kaikissa palvelurakennetta on tiivistetty merkittävästi? Aika näyttää.

Kun palveluverkkoon ei kosketa, jäljelle jää sopeutustoimeksi henkilöstön vähentäminen. Aluehallitus on hyväksynyt linjauksen, jolla tavoitellaan yli 100 henkilön vähentämistä: se saattaa olla vasta alkua.

Suuri haaste on se, että hyvinvointialueen kyky investointeihin heikkenee. Jokaisen menestyvän organisaation – on sitten kyse yksityisestä tai julkisesta organisaatiosta – tulee kyetä toteuttamaan tai ainakin varautumaan investointeihin. Tällä menolla Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on menettämässä investointikykynsä.

Tapio Varmola